Hevosen kouluttaminen
 |
| Laakso, alue 80cm |
Yksi aihe, joka ärsyttää minua aivan suunnattomasti monessa lv:n omistajassa, on se lause jonka he päästävät vielä usein täysin väärässä seurassa: "Mä olen kouluttanut tän itse!" Mitä se hevosen kouluttaminen nyt oikeastaan sitten on? Siitä voi olla montaa mieltä, mutta omasta näkökulmastani ajateltuna "kuoluttaminen" on ainoastaan hyvää ratsastusta ja onnistuneiden harjoitusten toistoa.
Itse olen ratsastunut Alilla ensimmäistä kertaa, kun se osasi perus jutut; käynnin, ravin ja laukan. Siitä lähtien pikku hiljaa olemme vieneet toisiamme eteenpäin, kuin vuorovaikutuksen voimalla. Tällaista "sielujen siffoniaa" ei olisi kuitenkaan syntynyt ilman mahtavia taustajoukkojamme; Valmentajia, ratsuttajia ja muita hyviä ratsastajia, jotka ovat neuvoneet minua hevoseni työstämisessa aivän suunnattomasti. Olen käynyt myös seuraamassa erilaisia klinikoita, mistä olen saanut lisä inspiraatiota uusien harjoituksien tekemiseen.
Vielä kaksi vuotta sitten, en olisi koskaan uskonut starttaavani hevoseni kanssa alueluokkia tai sen tekevän joku päivä laukan vaihtoja. Niin se vain sinnikkyys palkittiin ja nämäkin saavutukset tuli suoritettua edellisenä kesänä.
 |
| Saara Lampinen & Caixtus |
Suurimpana innoittajana pidän ystävääni Saara Lampista, joka kilpailee täläkin hetkellä hevosensa kanssa kansallisella tasolla. Myös hänen isosiskonsa Sini auttoi minua Alin kanssa aivan suunnattomasti ja ilman sitä kovaa ratsastus kuria, olisin luovuttanut jo ajat sitten. Kouvolassa minua auttoi myös Merja "Mertsi" Merja Jormanainen-Ylijoki ja Helsinkiin muutettuamme meitä kävi neuvomassa ja auttamassa Nora Grönqvist. Olen saanut myös valmennuksia Kia Heroldilta (http://kiaherold.blogspot.fi/) ja Ali on käynyt myös Mikko Mäentaustalla entisen vuokraajansa kanssa. Haaveenani on päästä vielä joskus Pia Pantsun valmennettavaksi ja hakea Mikaela Soratieltä koulupuolen oppeja. Toive vielä elää, että pääsisin toteuttamaan nämä haaveeni Alin kanssa, mutta tulevaisuushan on vielä avoinna.
Mutta näin joulun alla ihmiset, kiittäkää mentoreitanne, sillä he ovat loppupeleissä kaiken sen osaamisen takana, joka teillä on takastussanne. :)
Hyvä postaus ja niin samaa mieltä kanssasi!
VastaaPoistaMulla itselläni on ollut käytössä tosi hienoja lämminveriyksilöitä ja jokainen niistä on ollut erilainen, oma persoonansa. En ole koskaan voinut edes kuvitella sanovani, että olen kouluttanut ne itse vaan olen aina sanonut, että toistoja ollaan tehty. Totta kai, jotkut pitävät sitä kouluttamisena, kun hevosen opetan alkutekijöistä asti itse, mutta ei. Mä en vain osaa sanoa, että olen kouluttanut hevosen - ne on ne toistot ja jatkuvat harjoitukset mitkä tekevät hevosesta ratsun. Ajatella, jos niitä toistoja ja jatkuvia harjoituksia ei tehtäisi, olisko mikään hevonen ratsu?
Samaa mieltä!
PoistaNiinpä ja kun se "kouluttainenhan" perustuu nimenomaan siihen ratsastamiseen ja kuinka oni meistä osaisi ratsastaa ilman mahtavia opettajia? :)
PoistaTokihan suuri kunnia kuuluu kaikille opettajille ja valmentajille, eikä heidän tärkeyttään pidä vähätellä missään nimessä!
VastaaPoistaMikäli kuitenkaan ei ole mahdollisuutta käydä säännöllisesti enää missään valvotussa opetuksessa, vaan pääasiassa vie hevosta eteenpäin oman kertyneen osaamisen puitteissa, on hieman hassua sekin että ei voisi siitä itse ottaa minkäänlaista kunniaa. Suomalaiset on toisinaan vähän turhankin vaatimattomia.
Kaikki mahtavat opettajatkin ovat kuitenkin saaneet oman oppinsa jostain, että voivat välittää sitä muille. Siitä olen samaa mieltä, että niin sanottu koulutus on hyvää ratsastusta ja paljon hyviä toistoja, mutta toki se on myös oivalluksia, joihin ei aina voi joku muu vaikuttaa. (:
Niin tottakai, en minäkään ole käynyt valmennuksissa viimeiseen 2 vuoteen, mutta muistelen silti niitä aikaisempi oppeja, joita olen muista saanut. :)
Poista