("Oikeaa") ratsastusta VIHDOIN!

Alin elämään kuuluu vihdoin jotain uutisia ja ne ovat onneksi hyviä sellaisia. Olen nyt tähän asti ratsastanut kahden viikon ajan maastossa, jossa menty käyntiä ja maksimissään kaksi pientä ravipätkää. Nyt saimme hiekkapohjaisen takapihan raivattua, jossa pääsin kokeilemaan hevosta paremmalla pohjalla. Olemme menneet siellä nyt kaksi kertaa ja tänään ratsastus tuntui jo "oikealta", vaikke sitä tietenkään kauan kestänytkään. Kokonaisuudessa menimme noin 15 min alkukäyntejä, jonka jälkeen menimme noin 5 min ravia. Tämän jälkeen uskalsin ottaa kaksi kierrosta laukkaakin ja taas muutaman kierroksen ravia ja todella pitkät loppu käynnit. Hevonen ei ontunut ollenkaan eikä tuntunut epävakaalta yms.

Kokonaisuudessaan Ali oli 2 kk laidunlevossa ja noin 1kk sillä on kävelty selästä käsin. Nyt toivon, että jalka olisi kunnossa. En kyllä vieläkään uskalla "ratsastaa", kuin kerran tai kaksi viikossa ja loput päivät viikosta kävelemme maastossa. Fiilis on kuitenkin todella mahtava, ottaen huomioon minkälaisesta alku järkytyksestä lähdettiin.. :)

Ehkä oikeasti pääsisimme jo ensi kesänä koulukentille? Vaikka sitten takapakki huomioon ottaen jo helppo C:n rata tuntuisi aivan uskomattomalle! :D

Tässä vielä kuvia tältä päivältä, olen niin ylpeä...

Tallitöitä ja syvällisiä keskusteluita..

Ensimmäinen viikko kului ihan tallitöihin opetellessa ja hevosen totutellessa uusiin tiluksiin. Ali saa viettää päivät Viivi ponin seurana ja aina illemmalla olen käynyt sen kanssa ilta kävelyllä. Hevosen luonnekin on muuttunut viikossa lähes täysin, sillä se ei enää irvistele tai ole muutenkaan mistään hermostunut. Siitä on tullut lähes halittava nallekarhu. Päivisin käymme jopa keskusteluita, kun putsailen bokseja tai lakaisen ramppeja Ali hörisee minulle laitumen reunalta ja vastailee kiperiin kysymyksiini:

Hevonen saa ulkoilla ötökki asuun puettuna.

M: "Mitä heppa sanoo?"
A: "Hööröröööhhh"
M: "Mitä hepat syö?"
A: "Ihahahahööörrr"
M: "Haluatko päivä heiniä?"
A: " Hörrrr"
M: "Vai pelkästään porkkanoita?"
 A: "Hööörrhöörr"

Ja koko ajan Viivi tuijottaa meitä vaivaantuneen näköisesti.. :D





Noh, asiasta muuten taas kukkaruukkuun: sain vihdoin uuden satulankin ostettua. Koska tulevaisuus on vielä epävarmaa päädyin hommaamaan meille Kieffer Munchenin yleis satulan. Tämä penkki sopii nykyiseen menoon, koska siinä on tosi mukava istua ja satula myös sopi Alille hyvin. Tosin se pitäisi vielä lähettää kavennetuttavaksi, heti kun kerkiän.
Mikäli kuitenkin hevosen jalka alkaa kestämään normaalia käyttöä, taitaa olla koulusatulan hankinta taas edessä. Jos jumalat olisivat myöden, ehkä meidät nähtäisiin jo ensi kesänä kilpa kentillä? Tosin jotain helppoja luokkia menemässä, kun levon takia ollaan luonnollisesti taas nolla tasossa.

Vielä loppuun muutama kuva Alin parhaasta ystävästä nimittäin Viivi ponista:

Pikkusiskoni Marie rakastui siihen heti. :D

Miltä näyttää nyt..

 

 

Oman tallin omistaminen on I-H-A-N-A-A! Kukaan ei valita, laitanko liikaa pellettiä hevosille tai laske kiloja kun annostelen kuivaheinää. Kukaan ei myöskään välitä, laitanko hevoset ulos 7.15 vai 7.30. Kukaan ei kyylää moneltako menen taluttamaan hevostani ja mitä teen sen kanssa tänään. Kaikki on sujunut tähän mennessä vähän liiankin hyvin. Hevoset ovat kilttejä ja muutenkin niin tottelevaisia. Ne eivät juokse läpi aidoista, syö seiniä tai yritä purra loimea laittaessa. Alin kaveriksi muutti siis Viola poni (http://violamylittlepony.blogspot.com) joka toipuu myös jalkaongelmistaan. Näistä kohdesta on tullut parissa vuorokaudessa kuin paita ja perse, ne ovat niin rakastuneita. Laitumella seisoskelevat vierekkäin ja sisään ottaessakin haluaisivat aina tulla samaan aikaan. Karsinassa sitten vähän pyöritään ja huudellaan perään jos se toinen joudutaan viedä muualle. Onneksi nämä eroahdistus oireet ovat lievittyneet käytännössä yhtä nopeasti kuin ne alkoivatkin. Tänään päästiin jo maastoilemaankin ilman että kiljuttiin kertaakaan kaverin perään.. :)

Heppatallin muutto ja tuunaus projekti

M & M Pakkisilta ostettu siirtotalli saapui 20.6 ammattimiesten voimin.

Tallista oli purettu valokatteet ja lamput.

Tältä se näytti sisältä, hieman hmmmm hämärä?

Valokate lähes kokonaan asennettu, rakensimme alle myös koriste "helmat".

Ja näin käytinkin sitten juhannukseni. Maalasin tallin lattiasta kattoon ja asensin uudet ruokakupit, suolakiventelineet ja heinähäkit.

Tämä on 9m2 karsina ja Viola ponin koti.

"Rampitkin" saatiin rekennettua isän ja ystävien voimin. Vielä puuttuu katteesta toisen puolen koristelista, minne lie hävinnyt muutto vilskeen keskellä? :D

 Tässä taas kuvaa sisältä, näin isolta, valoisalta ja avaralta se näyttää nyt. Valkoinen väri saa ihmeitä aikaan :)

 Kuva Alin 11,5 m2 karsinasta, täälläkin sama sisustus ;)