Hei me luomuillaan!

...no ei nyt aivan täysin kuitenkaan! Tänään menin nimittäin ilman satulaa. Ehkä enimmäkseen olosuhteiden pakosta, sillä sain Kiefferin yleispenkkimme myytyä. Aluksi itseäni hieman jännitti ja syystäkin, Ali on ollut ilmojen kylmettyä oikea hölmöheikki. Se kyttäilee tarhassakin, milloin mitäkin puskaa. Ihmettelee autoja, joita se ei ole pelännyt koskaan.
No kuitenkin, itse asiaan: Ratsastus meni kaikista ennakkoluuloistani huolimatta erittäin hyvin. Herra käyttäytyi oikein mallikkaastui, mitä nyt muutamaan otteeseen yritti laukassa ryöstää ;)

Käynnissä Ali oli hyvin avuilla, se oli kevyempi kädelle kuin koskaan. Myös istuntaa kuunteli tarkasti ja pohkeita ei juurikaan tarvinnut käyttää.

Raviin siirtyminen oli minulle ehkä hankalinta, tai oikeastaan ravista käyntiin siirtyminen. Itse aloin keikkumaan liikaa ja tässä huomasi eniten, että satulaa on käytetty liiankin usein. Muutaman kerran jouduin ottamaan tukea ulkokädellä kaulasta ennen kuin löysin oikean painopisteen.

Laukkatyöskentely olikin minulle helpompaa tai noh..

..ainakin näiden villi aasi puuskien jälkeen :D

ja lopuksi hän oli suustansa oikea "Räkä-Reijo"..

Juoksutusta, kuvina.

Vielä saimme nauttia ainakin yhdestä mukavasta syyspäivästä. Ilma oli upea, vaikka hieman tuulinen. Ali sai mennä rennoin ottein, pitkillä sivuohjilla. Tässä siis tämä päivä kuvina turhia selostamatta.

Villiponi part I

Villiponi part II

Syksyn fiilistelyä..

Eilen onnistuimme ratsastamaan Annikan kanssa samaan aikaan. Alikin oli tästä erittäin tyytyväinen, että se sai kulkea Viola ponin seurassa eikä sen tarvinnut kytätä jokaista puskaa ja kiven koloa ;)





Lämmittelin Alin ihan vain pitkää suoraa ratsastelle, edes takaisin ja eteen alas. Tein pysähdyksiä ja siirtymisiä. Pelto on kuitenkin monta sataa metriä pitkä, joten pääsin keskittymään vain eteenpäin menemiseen. Lämmittelyiden jälkeen otin Alin isolle ympyrälle, jossa lähdin kokoamaan sitä hieman enemmän. Yritin myös kiinnittää huomiota omaan istuntaani, sillä tiedän että siinä on paljon parannettavaa. Minulla on ongelmia selkäni kanssa, sillä sitä on vaikea suoristaa. Tässä satulassa on myös aika olemattomat polvituet ja eteenpäin menevät siivet, joten ei ainakaan helpota oikean asennon löytymistä. 

Olen niin innoissani ensi viikosta, jos sopiva satula löytyisi. Sovitukseen tulee ainakin Albion Style, Kieffer Ulla S ja vielä Bates Innova. Itse toivoisin Innovan istuvan, vaikka se on näistä kaikista kallein.

Siskon silmin..

Kävin tänään ratsastamassa hieman illemmasta, aurinkokin oli jo kerinnyt painua metsän taakse. Hevonen oli todella virkeä, jonka takia se oli myös poikkeuksellisen vahva suustansa. Tilannetta ei myöskään helpottanut pellolla pyörinyt mönkkäri, mitä Ali päätti kytätä lähes taukoamatta. Menimme siis lähinnä väistöjä, väistöjä ja väistöjä. Käynnissä ja ravissa, myös hieman laukkaa isolla pääty ympyrällä. Yritin kaikin tavoin saada hevosta vain rentoutumaan ja tekemään töitä suullansa. Loppua kohden parani huomattavasti, lieko sitten kaikki turha energia palanut tähän nelipyöräisen tuijotteluun.
Siskoni kuvasi minua, mutta otokset eivät ole nyt mitenkään maailman parhaita. Huono valo ja 10 vuotias lapsi eivät ole ehkä paras yhdistelmä, mutta tässä teille kuitenkin muutama otos!. :)

Ai niin, ja ensiviikolla olisi myös tarkoitus hakea satula.comista penkkejä sovitukseen, Alin selkä kun on kuihtunut aika lailla ja tämä "väliaikainen" yleis penkki on aivan liian leveä. En kuitenkaan kavennuta sitä turhaan, sillä ajattelin nyt kuitenkin hommata taaas sen koulusatulan. Jos me nyt voidaan treenatakkin ihan kisoja ajatellen, niin on se nyt kiva, että olisi pyllyn alla jotain oikeaa tukea. Tämä Munchen on kuitenkin mielestäni enemmän estepainotteinen.. :)

Kuukauden ostos: Halpa henkivakuutus

Kuva toisesta olkapäästä

Päätin tehdä uuden "sarjan", jossa kerron joka kuukauden tärkeimmästä ostoksesta. Syyskuun aiheena on halpa henkivakuutus eli Turvaliivi.

Itse olen aina kokenut nämä ahdistavina ja epämukavina. Minulla on ollut aijemmin muutama, mutta jääneet lähinnä käyttämättä niiden huonon ergonomian vuoksi. Nyt kuitenkin tapahtui pieni accidentti, jonka jälkeen koin herätyksen. Sitä missä ja miten tämä kävi, en oikeastaan halua avata tähän, mutta ei kuitenkaan omalla hevosellani. Lopputuloksena koko selkä oli kokenut iho kuorinnan ja käsi turvonnut. Kävin Mehiläisessä kuvattavana, mutta murtumia ei onneksi löydetty. Vasemman käden etusormessa on rustot nivelen kohdalta kokeneet kovia ja kipua saattaa olla vielä viikkojen ajan.



Tämän tapahtuman jälkeen päätin lähteä kaupoille, sillä selvisin tällä kertaa säikähdyksellä, mutta voi vain omassa mielessään miettiä milloin hyvä tuuri oikein loppuu?
No kokeilin liivejä sitten muutamassakin eri kaupassa, kuten Hööksissä ja Horzessa. Nämä eivät kuitenkaan tuntuneet istuvan minulle, sillä vyötärön kohdalle jäi tyhjää tilaa liikaa. Lopuksi löysin minulle istuvan mallin Puuilosta, Eurohunterin palaturvaliivin 99 eurolla. Tämä ei hierrä tai tunnu tönköltä, lisäksi turvaluokituksetkin olivat samat kuin hintavemmissa malleissa, joten tein kaupat.

Arvostelu käyttössä:

Turvallisuus: 10, BETA hyväksytty, tasolle 3.

Mukavuus: 9, Ei hierrä tai tunnu epämukavalta.

Paino: 8, Tuntuu kevyeeltä päällä.

Ulkonäkö: 7 ½, voiko turvaliivi koskaan olla extra edustava? Tämän mallin voi kuroa molemmilta puolilta muotoilemaan omaa vyötärölinjaa, joten et näytä täysin tankkerilta.. ;)