Ratsastusta ulkosalla..

Sunnuntaina päätinkin pitkästä aikaa ratsastaa kentällä, jotta hevonen muistaisi taas nostella jalkojansa. Mieluiten olisin mennyt pellolla, mutta hanki oli niin korkea, ettei meistä olisi näkynyt siellä kuin kypärän lippa ja Alin korvat :D
Koska kentällekkin oli kertynyt kinoksia ja pohja oli vaihteleva, keskityin vain ympyrä työskentelyyn pitkähköillä ohjalla. Ali oli suorastaan ihmeissään, sillä miten "hänen ylhäisyytensä" on joskus voinut liikkua tällaisella pohjalla!? Poikkeuksellisesti jouduin pyytämään hevosta liikkumaan reippaammin, kun yleensä ongelma on päinvastainen. Muutamat kierrokset menivät hapuillen ja Ali lähinnä keskittyi katselemaan mihin se viitsisi astua. Onneksi loppua kohden helpotti ja uskalsin kokeilla vähän laukkaakin. Jatkossa pitää varmaan käydä ulkoilemassa useamminkin, sillä hevonen hikosi jo 30 minuutin työskentelyn jälkeen, lähinnä varmaan "stressistä".. ;)

Tässä taas kuvia, jotta HT.netissä riittäisi jatkossakin kauhisteltavaa.. 

Satula: Kieffer Ulla Salzeberg

Hevosen kuluista ja vuokraajan osuudesta

Hei vaan taas kaikille uusille ja vanhoille seuraajille :)

Viime viikko meni vinhaa vauhtia uuteen vuokraajaan tutustuessa ja valmentajaa etsiessä. Ennen oikean ihmisen löytymistä sain kymmeniä puheluita ja vielä enemmän sähköposti kyselyitä. Innokkaita ratsastuskouluista tulleita "kilpa"ratsastajia oli niin mahdoton määrä, mutta suurimmalla osalla ei ollut hajuakaan, mitä sellainen tulisi maksamaan yksityishevosella. Ajattelinkin nyt kirjoittaa teille omista kuluistani Alin kanssa ja myöskin mikä on kohtuullinen osuus vuokraajalle.

Ali seisoo siis maneesitallilla Sipoossa, joka on hyvällä etäisyydellä mm Helsingistä. Perus tallivuokra täysi hoidolla on 640 euroa kuukaudessa. Muita kuluja minulle tulee mm lisärehuista, jotka pulittavat noin 45 euroa. Lisäksi kengitys 8 viikon välein n 140 euroa, tämän voi siis yhtä kuukautta kohden jakaa kahdella eli 70 euroa kk. Varuste kuluja tulee vaihtelevasti, mutta lähes poikkeuksetta joutuu joka kuukausi jotain pientä "tingeli tangelia" hommaamaan. Keskimäärin osuus kuukautta kohden on vähintään 40 euroa.

Yhteen vetoina kuukauden pakolliset menot:

Tallipaikka: 640 euroa
Rehut: 45 euroa
Kengitys: 70 euroa
Varusteet: 40 euroa
+ Polttoaine kulut: 180 euroa

Yhteensä: 975 euroa

Lisä kuluina lasken taas valmennukset, jotka ovat vähintään 25 euroa kerta. Jos valmentaudut siis kerran viikossa hintaa kuukaudessa tulee 100 euroa.

Kesän kilpailukulut YHTÄ kilpailu matkaa kohden suunnilleen seuraavat:

Trailerin vuokra: 30 euroa
Lähtö maksut 2 luokasta: n. 60 euroa
Polttoaine noin: 50 euroa

Yhteensä: 140 euroa

Oli hieman huvittavaa kuunnella, kun 5 vuotta urarinkulaa kiertäneet alkoivat kertomaan, että olisi vain minulle etu, jos antaisin heidän kilpailla hevosellani minun kustantamana. Meriitteinä he esittelivät tulokset ratsastuskoulun helppo C luokasta ja 40cm radasta. Suorastaan suloista, mutta taidan edelleen kilpailla hevosellani itse.. :D
Osalla oli myöskin hirvittävä tinkaaminen vuokrasta, kun "Täähän on vain lv.." "Mulle tulee niin hirveesti bensakuluja". Edelleen kiitos ja näkemiin, ratsastan kernaasti yksin, kun vuokraajan saaminen ei ollut mikään pakollinen juttu. :)

Lyhyen etsintöjen jälkeen löysinkin sitten aivan ihastuttavan ihmisen. Hän on nuori nainen, itseni ikäinen ja toipuu tällä hetkellä onnettomuudesta. Hän haluaa vain ratsastaa omaksi ilokseen ja kehittyä ratsastajana pikku hiljaa. Tehdä rauhassa koulu kiemuroita ja käydä maastossa kävelemässä. Hän ei valittanut vuokrasta tai sen suuruudesta ja maksupäivänkin sopi oma-aloitteisesti. :)

Ja tosiaan, itse näen omistajana, että sopiva vuokra on tallivuokra jaettuna 30 päivällä. Eli meillä se olisi 21.33 euroa. Itse kuitenkin pidän tasaluvuista ja tinkasin hinnan jo valmiiksi 20 euroon. Kengitykset, varustelut ja lisä ruokinnat, kun eivät ole vuokraajan päätettävänä, en halua siis niistä ottaa ns päivähintaa.
Lisäksi jos minulle tulee yllättävä meno ja kysyn vuokraaja samaksi päiväksi ratsastamaan, saa hän mennä silloin ilmaiseksi. Muuten vuokraaja saa päättää joka maanantaina, että minä päivänä hän haluaa mennä ratsastamaan.
Mielestäni tämä on aika reilu ja kohtuullinen diili, silti monella oli vaikea käsittää, että ratsastuksesta joutuu jotain maksamaan.. :)

Lukijan toiveesta..

Kesä 2005

 .....Julkaisen varmasti noloimmat hetkeni hevoseni kanssa! ;D Tai jos sen niin haluaa ymmärtää, mutta todellisuudessa kyseessä on siis postatus vuosistamme. Tapasin Alin ensimmäistä kertaa kesäkuussa 2004, kun saavuin kesäleirille Vuorelan tallille. Ali oli toinen "hoitohevosistani" ja tykästyin sen vaikeaan luonteeseen. Se ei ollut perinteinen ratsastuskoulun halinalle, vaan luonteikas nuori jästipää, joka selvästi leikki vaikeasti tavoiteltavaa. Niin kuin kaikki tutut jo tietävät, minun kesäleirini vähän venähti koko kesälomaksi ja hevosia sain hoitaa ja onnekkaana myös ratsastaa joka päivä. Alin kanssa mentiin aluksi vain valvovan silmän alla, olimme kuitenkin molemmat nuoria ja kokemattomia. Ensimmäisessä kuvassa onkin minun ja Alin ensimmäinen ratsastus kerta, kun emme käyttäneet satulaa. Pomppivassa ravissa oli oikeasti todella vaikeaa pysyä kyydissä, vuosien saatossa tämäkin taito on saattanut hieman harjaantua ;)

Talvi 2006, varusteet ja istunta +10

 Vuonna 2006 perhe päätti myydä Alin pois, olihan se vähän turhake, kun tyttöjen olisi pitänyt päästä kilpailemaan isompia alue ja kansallisia luokkia. Mutta kun hevonen sattui olemaan juuuuuri täydellinen minulle, olinhan jo ratsastanut sitä monta vuotta ja tunsimme sen lähes läpikotaisin. Vaikeinta oli vain saada vanhempani ymmärtämään tämä kaikki, sillä hehän eivät olleet käytännössä hevosihmisiä laisinkaan. Lisä ongelmia tuotti ehdottomasti se, että perheemme on ns "keskiluokkainen", hevosen ostohinta ei olisi ongelma, vaan sen tuomat kuukausittaiset ylläpitokulut helsingissä. Pitkien kiukutteluiden, hampaiden kiristyksen, lupailuiden ja laskutoimitusten jälkeen sain kuulla vahingossa "Nannalta", että isäni oli ostanut Alin minulle joululahjaksi. Sellaista kiitospuhetta en ole varmasti koskaan pitänyt perheelleni, etteivät he sitä ikinä unohda.

Talvi 2006, edustavaa jälleen...

Kevät 2007, este 30cm :D

 Alku keväästä Ali muuttu kanssani takaisin Helsinkiin, veimme sen täysihoitoon J. Korpisen tallille.Soputuminen uuteen ja vilkkaaseen ympäristöön kävi mielestäni yllättävän nopesti, toista oli taas itsenäisen ratsastamisen.
Tässä taitaa olla kuva meidän ensimmäisistä "este treeneistä". Onneksi tämänkaltaisesta tilanteesta ei voi kun nousta ylöspäin ja jo samana iltana soitimme tutulle valmentajalle..
Nora ja Kia kävivätkin auttamassa minua kummatkin noin kerran viikossa, suurimmaksi osaksi menimme vain kouluratsastusta ja puomeja. Itse meinasin jo välillä kyllästyä, mutta vaihtelevien harjoitusten kanssa perinteinen ura-aurauskin tuntui haastavalta. Keväällä opimme mm eteen alas työskentelyä, pohkeenväistöjä ja etuosakäännöksiä.

Kesäksi saavuimme taas Vuorelaan ja sain taas valtavasti lisä apuja mm Saaralta ja Siniltä.

Kesä 2007, ValRan seurakilpailut, kävelyä laitumella.

Tässä pieni videopätkä vuoden 2007 kesäkuulta, harjoittelimme tuolloin tallilla järjestettyihin ValRan seurakilpailuihin K.N Special luokkaan. Meno oli vielä aika epätasaista ja hevosen pää tuntui menevän kuin käkikello konsanaan. Minulla oli suuria vaikeuksia istua harjoitusravissa ja välillä meinasin jo luovuttaa. Onneksi ystäväni olivat sinnikkäitä ja saivat minut pidettyä ruodussa. Parin viikon päästä starttasinkin ensimmäisen koululuokan, vielä verkassa olin varma hyvästä tuloksesta, sillä hevonen oli rento ja taivaalla paistoi pilvien alta aurinko. Kaikki kuitenkin kääntyi, kun oli minun vuoroni ratsastaa. Taivas suorastaan repesi ja vettä tuli kaatamalla. Ali muuttui jännittyneeksi, koska ihmiset availivat sateenvarjojaan tai juoksivat sateen alta turvaan. Havonen ei meinannut mennä edes radalle ja sinne päästyään se vain lähinnä yritti juosta pois ja kerran jopa hyppäsi koulu aitojen ylikin. Lopputervehdyksen kohdalla sade taas lakkasi, kokonaisuus tuntui ironiselta, miksi minulle juuri piti käydä niin? Itku kurkussa talutinkin hevosen talliin ja vannotin etten hyppäisi seuraavaa luokkaa. Taas pitkien pehittelpuheiden jälkeen Saara sai minut suostuteltua selkään. Esterata menikin sitten aivan toisin, sillä tulimme 70cm luokassa toiseksi.

ValRan seurakilpailut 2 sija, luokka 70cm

Talvi 2008, este 70cm.

Kesät olivat minulle erittäin mukavaa aikaa, talveksi oli kuitenkin taas pakko palata helsinkiin, koska koulut alkoivat. Onneksi Saara pääsi käymään meillä aina muutamana viikonloppuna, tässä onkin seuraavaksi kuvaa meidän talvihyppelöistä. Nämä treenit muistan vieläkin, koska hevonen oli tuolloin oikeasti mukava ratsastaa. Se ei enään kiellellyt tai kyttäillyt ja meno alkoi olemaan hieman tasaisempaa. Tässä kohtaa aloin vasta itse huomaamaan edistystä ratsastuksessani ja myöskin hevosessa. Vielä oli kylläkin jäljellä täydellinen varusteiden vaihto, sillä vanhassa yleispenkissä ja huonoissa kengissä oli haastava ratsastaa. Pienelä budjetilla kuitenkin tuntui pääsevän ylättävän pitkälle, se kuitenkin edellytti sitoutumista tallityöhön ja paneutumaan opiskeluihin, jotta isäni sponssaisi hevostani jatkossakin.

Talvi 2008, este 70cm.

Kesä 2009, este 100cm

Tästä kuvasta olin jo vähän ylpeä, koska siinä kiteytyy kaikki mitä olen itseltäni ja hevoselta toivonut. Hyvä hyppytyyli molemmilla ja myöskin rento ja tasainen meno. Näkyy myös  muutamien vuosien valmentautuminen ja panostukseni harrastukseen. Tärkeintä minulle on kuitenkin ollut puhtaasti vain ratsastuksen ilo ja sitä minulle tuottaa tasainen meno. :)

Kesä 2012, Laakso 80cm, "1 sija"

Viime kesänä vasta oma kilpailukamoni sai kyytiä, sillä päätin osalistua ensimmäisiin aluekilpailuihini. Tulokset eivät vielä ole ehkä päätähuomaavia, mutta itse olin tyytyväinen jo siihen, että uskalsin mennä hevoseni kanssa radalle. Osa innostuksesta tuli Ain entisten yläpitäjien kautta, kun itse istuin kilpailukatsomossa ja kuuntelin ratsuihmisten haukkuvan hevostani lyttyyn. Päätinpä siis lähteä itse kilpailemaan, resupekkana ravihevosella ratsukilpailuihin. Näyttää, että täällä ollaan ja ihan puhtaasti vain teidän kiusaksi. ;)

Loppuun vielä kuva meistä:

Saara ja Misukka 15 veet :DDD

 

Pidäte, Pidäte ja Päästä!

Hei taas kaikille innokkaille ja vähemmän innokkaille lukijoille. Taukoa kirjoittamisesta on ollut viikon verran, johtuen omista työkiireistä ja erittäin kipeästä selästä. Huonoimpina päivinä en ole pystynyt seisomaan edes suorassa, joten ratsastuskin on ollut enempi koulupainotteista.
Tässä kuitenkin teille videomateriaalin sunnuntain estetreeneistä. Harjoitukset painottuivat laukan lyhennykseen ja vaihtoihin. Monen vuoden ajan Ali on vaihtanut pelkästään yhden raviaskeleen kautta, nyt kuitenkin on tapahtunut muutosta eteenpäin.
Joidenkin miestä tämä voi olla hassu aihe iloita, sillä useilla puoliverisillä se on ollut ikään kuin valmiiksi ohjelmoituna. Itse olin kuitenkin hymy korvissa, kun hevoseni ei rikkonut laukkaa raville ;)
Yleensä harjoituksemme tuppaavat myöskin menemään eteen alas, mutta tällä kertaa pyysin hevosta ns. taakse ja ylös. Tämä helpotti minua suunnattomasti laukan lyhentämisessä, vaikka Alin pää oli välillä kohti taivasta ja ratsastus ei ehkä näyttänyt niin kauniilta. Uskon kuitenkin, että tällaisten taitojen harjoitteleminen ja osaaminen tuo tulostaan viimeistään kesän lopulla..

Kilpailu kuumekkin on kyllä kova, mutta olen nyt päättänyt odottaa kelien paranemista. Ei olisi nimittäin kovinkaan mukavaa juuttua trailerin kanssa keskelle lumihankea.. Ilmojen salliessa suuntaamme nokkamme kohti Husöa tai Dimia, kummassakin on loistavat harjoittelu mahdollisuudet ennen kesän alue startteja.. :)

Ai niin ja myyntiin tulevat taravatkin olen saanut "jo" kannettua asuntooni,  nyt niistä pitäisi vielä ottaa kuvat ja laittaa höpöheppa.nettiin.. :)