Tapahtumaa surun keskellä..

..Alin tilanteesta ei oikein voi sanoa yhtään mitään, kaikki vapaa ajat olenkin sitten käyttänyt pentujen hoitoon ja tulevan suunnitteluun. Lauantaina kävimme kuitenkin Dobermannien erikoisnäyttelyssä, joka järjestettiin tuomarinkylässä.

Olin ilmoittanut Möhkin mukaan ja odotukset olivat aika korkealla, sen verran hyvän näköinen pakkaus tämä pikku poika on. Tulos oli kuitenkin jotain aivan muuta...

Arvostelu oli mielestäni erinomainen:

" 2 years old medium size elegant brown male, in good shape. Long head with good lenes. A little light eyes and missing one canine.
Nice elegant long neck. Good chest and forechest. Correct harmonic angulations. Enought strong topline standing. Loin a little long. Nece brown dark coat and good markings. Movement powerful, very long steps, bud parallel in the movement."


MUTTA, koira sai silti EH:n ja syynä puutuva hammas, josta meillä oli kennelliiton todistus mukana. Voiko olla mitään raivostuttavampaa, kun tuomari sanoo, että koira ansaitsisi ERIn, mutta ei silti halua antaa sitä jälki käteen tulleen kosmeettisen virheen vuoksi (Joka ei näy ulospäin)? :(

Möhkön iso alakulmuri siis vaurioitui ilmeisesti metsä lenkillä. Olisin voinut jättää hampaasta pienen tyngän, mutta halusin poistaa kokonaan, sillä tämä olisi koiralla paras vaihtoehto. Hammas kun poikkastaan, jää aina suuri riski mm vihlomiselle ja hermokivuille. Näköjään tuomarit eivät tätä ajattele ollenkaan, eikä heitä oikeastaan edes kiinnosta.. No samapa tuo, haemme loput kaksi sertiä jostain muualta. ;)

Viime kesän saldona ainoasta näyttelystä jossa kävimme: SERT, VSP, SA

Vaikeat vaihtoehdot

Lukijani ovat kysyneet minulta paljon kysymyksiä Alin diagnoosista ja siitä, mitä tulee nyt käymään. Vastauksia on vaikea antaa, sillä en tosiaan tiedä. Yksi asia mikä on nyt tehty, tallipaikan irtisanominen, hevonen tulee lähtemään 1.7 joko taivaslaitumille tai sitten jonnekkin aivan muualle.

Vaihtoehto A: Taivaslaitumet. Mikäli Ali ei voi elää kivuttomasti seurahevosen elämää, on tämä mielestäni ainoa vaihtoehto. En ala kiusaamaan tätä rakasta ystävääni yhtään enempää, sillä se stressaantuu klinikka käynneistä aivan älyttömästi.

Vaihtoehto B: Täysihoitopaikka, joka sopii kuntoutuvalle potilaalle. Ei hälinää ja kilpahevosten muuttuvaa vilskettä, vaan mieluiten maneesiton ja rauhallinen talli, jossa se saa laiduntaa kavereiden kanssa.

Vaihtoehto C tai paremmin sanottuna Jokeri:

Vanhempani omistavat Sipoosta tilan, jossa on ympärillä kolme hehtaaria maata. Kannustalo on nyt kohonnut ja on aikalailla muutto valmis, autotallin perustukset tehty ja seinät alkavat jo hahmottumaan. Tässä samalla kaiken rakentamisen ja hääräämisen keskellä, ei yksi hevostalli tunnu oikeastaan missään. Ensin pitää nyt kuitenkin hakea rakennusluvat kuntoon, jotta voisimme tehdä tilauksen ns valmistallista. Laitumelle saa hevosen joka tapauksessa tuoda, sitä ei ole kielletty missään, kunhan vain maata on riittävästi. Jonkinlaisen väliaikaisen katoksen me tuonne väsäisimme ja hankkisimme lisäheinät tästä suhteellisen läheltä. Jos kaikki menisivät kuin strömssöössä, niin Ali asuisi jonkun kaverin kanssa kotitallissa 1.8...

Talli ja kenttä tulisivat autotallin kylkeen.

Innokas apukaivaja.

Tulevaa laidunmaata?

Suunnilleen tähän tulisi katos.

Näin minä näen hänet.

Rakas öttimöttiäinen.

Myydään Kiefferin laatupenkit..

..Rakkaat lukijani saattoivatkin tämän jo arvata, että nyt laitan molemmat satulani myyntiin. Sovitus mahdollisuus pk seudulla, mutta suoralla kaupalla voivat lähteä hyvinkin edullisesti.
Eli kaupan olisi:



Kieffer Donau Exclusive 17":
- Vm 2010
- Musta
- Leveys mw
- Suora runkoinen
- Lähes uuden veroinen.
- Hp 1200



Kieffer Ulla Salzgeber 17"
- Vm 2008
- Musta
- Leveys mw
- Suora runko
- Syvähkö istuin ja isot polvituet, jotka eivät kuitenkaan vedä sinua etukenoon asentoon kuten isabell werth.
- Hp 1100
 

Mistä sitä edes aloittaa..

Ali sai myös muutaman uni shotin.

...olo on aivan karsea. Tulimme juuri Alin kanssa vermosta, elinlääkäriasema Equivetista. Teksti saattaa olla hieman sekavaa, koska en saa ajatuksia kasaan. Alin etujalka kuvattiin jatkuvasta ontumisesta johtuen. Paljastui ns "luu rappeumaa", rasituksesta ja liikutuksesta seuranneita muutoksia. Lyhyesti ja suoraan sanottuna: Jalka on rikki, piste. No tämän jälkeen vielä päätettiin puuduttaa nivel, jotta saatasiiin varmuus, ettei vammaa ole missään ylempänä ja puudutuksesta johtuen ontuminen lakkasi. Annoin luvan piikittää kortisonia, sillä jo yksi piikki voi auttaa poistamaan tulehduksen ja näin saan myös lisää mietintä aikaa.. Esteille voin sanoa hyvästi, samoin aktiiviselle yleisratsastukselle. Ei ole takuita, että hevonen kestää edes harrastehömpötystä. Edessä on siis mahdollisesti toivottoman pitkä toipumisaika (vuosia) tai lopettaminen.
Oksettaa.

Kaikesta huolimatta haluan taas kiittii klinikkaa, en ole tavannut yhtä ammattimaista, mukavaa ja lämmintä henkilökuntaa missään muualla. Suosittelen ehdottomasti kaikille tutuille ja tuntemattomille, sillä tätä paikkaa ei ole edes pilattu hinnalla.

Kymysyksiin vastauksia..

Sain vihdoin taukoa näiltä pikku pentujen hoidolta ja pääsinkin rapustamaan ensimmäistä kysymys postatustani.


1. Mikä on Alissa parasta?
Ehdottomasti sen tuittupäinen ja itsetietoinen luonne. Se ei halua, että sitä lääpitään ja sille lässytetään, mutta kuitenkin loppupeleissä tulee viereen ja pyytää "no saa mua sittenkin vähän silittää".

2. Mitkä ovat Alin huonot puolet?
Ehkä tietyllä tapaa kapasiteetin puute. Se on nimittäin fakta, ettei hevosestani tule koskaan kolmitahtisesti laukkaavaa 120 luokkien tykkiä, mutta olen jo hyväksynyt asian hevosta ostaessani ;)

3. Oletko koskaan katunut hevosen hankintaa? Kaipaisitko hevosetonta elämää?
Jokainen hevosenomistaja on joskus katunut hevosen hankinkaa, niin myös minäkin. Ehkä eniten silloin, kun takana on 10h työpäivä, koiran ulkoilutus ja taivaalta satelee golfpalloja. Myös, kun kaikesta yrityksestä huolimatta ratsastuksessa mikään ei mene putkeen. Hevonen vänkäilee vastaan, eikä kuuntele apuja. Onneksi tälläisistä tilanteista on selvitty peiliin katsomisella ja elämä ei ole tuntunutkaan niin kurjalta, kun on luullut ;)

4. Millainen Ali on ratsastaa? Miksi ostit juuri lämminverisen?
Alin kanssa oli ehdottomasti haastavinta oppia tekemään yhteistyötä, koska me molemmat osaamme olla oikeita vastarannan kiiskejä. Haastavinta oli ehdottomasti oppia tystämään laukkaa, sillä jokaisesta virheestä, hevonen siirtyi raville. En hakenut lämminveristä tarkoituksella, sillä hinnallakaan ei ollut väliä, mutta tämä hevonen vain tuntui oikealta. Oli luontevaa ostaa hevonen, jonka oli tuntenut jo lähes varsasta saakka ja tiesi minkälainen se oikeasti olisi.

5. Miten verryttelet hevosen kisoissa?
Menen rennosti eteen alas, jonka jälkeen työstän hetken laukkaa. Otan ensin muutaman ravilähestymisen molempiin suuntiin ja sitten vasta teen saman laukassa. Täytyy muistaa, ettei kisoihin mennä enään "treenaamaa" ja jos hevonen on piparina, ei sitä verryyttelyssä enää "koota".


6. Mitä mieltä olet kuolaimettomuudesta ja kengättömyydestä?
Jokainen valitsee hevoselleen sellaisen varustuksen, kuin itse parhaaksi näkee. Alikin on viettänyt joskus kesät ilman kenkiä ja pärjännyt ainoastaan säännöllisellä vuolennalla. Talveksi on kuitenkin ihan turvallisuus syistä hyvä laittaa popot taas jalkaan. Ilman kuolaimiakin/suitsia ratsastelemme silloin töllöin, tämä on tärkeää treeniä, jotta tietää mitä apuja se hevonen oikeasti kuuntelee. Täytyy kyllä myntää, että joskus katson kieroon, kun näen näitä nykypäivän "intiaaneja" ja tee se itse miehiä. Hevosen kaviot ovat täysin kieroon kasvaneet, kun niitä on itse "hoidettu" ja ne muutaman perus varusteet ovat täysin epäsopivat, kun "eihän niitä usein käytetä". Näiden ihmisten hevoset seisovat ulkona myös 24/7 ilman loimea vaikka pakkasta olisi -20 ja taivas putoaisi niskaan, sillä "eihän niitä kukaan loimita preeriallakaan"...

7. Jos saisit Alin rinnalle toisen hevosen, minkälainen se olisi?
Ehdottomasti iso, ainakin yli 175 säkäinen, mieluiten nuori tamma. Ehkä kaunis ruunikko isolla piirrolla ja pitkillä sukilla tai tulinen papurikko. Hevonen jonka kanssa saisin kokeilla omia rajojani ja viedä osaavan valmentajan kanssa mahdollisimman pitkälle.. ;)

8. Korkein hyppäämäsi este Alin kanssa? Entä ratana?
Olemme hypänneet yksittäisenä 135cm ja hyvällä tekniikalla perus treeneissä mennään 120-125cm. Kilpailuissa alue re 90cm ja kotona 95-110cm vaikeutuvana ratana.

Alin isä, Nonstop Lobell vermossa -93.

9.  Onko Alilla ravitaustaa ja kuinka hyvin se juoksi?
Ali on koulutettu ajolle ja sillä treenattiinkin jonkun verran. Hevosella ei kuitenkaan ollut ollenkaan ravurilta vaadittavaa sielua, vaan se lompsi rauhassa muiden perässä ilman kiireitä. Tämän herran vauhti taustoilla ei siis koreilla, mutta sen sijaan voi todeta, että se näyttää kyllä hieman isältänsä, eikö? :D



10. Oletko aina ollut kiinnostunut enemmän esteratsastuksesta?
Oikeastaan kyllä, sillä se on aina tuntunut jotenkin luontevalta. Kouluratsastuksesta kiinnostuin vasta noin puoli vuotta sitten, kun hankin uuden penkin, jonka avulla löysin paremman istunnan. Vasta viime aikoina olen tosissani harkunnut koulukilpailuihin menemistä. :)

Elämän ilot ja surut..

Hei kaikille, en ole vähään aikaan kirjoitellutkaan, ja syy on varsin yksinkertainen.

Hevosen sairasloma loppui vihdoin ja olen päässyt ratsastamaan vasta yhden kerran ja tänään kokeilen seuraavaa. Toivottavasti Alin jalka voi yhtä hyvin, kuin toivoisin. Mikäli jotain dramaattista kävisi, lähdemme saman tien vermoon kuvattavaksi.

Toinen syy löytyykin tästä:


Olen ollut auttamassa äitiäni Sipoossa, "Villa Bäbie's Gårdilla."
Yhteinen rakas dobermann narttumme "Bebe" pyöräytti vaivaiset 14 pentua.
Synnytys alkoi perjantain-lauantai välisenä yönä klo 00.00,
9 pentua syntyi luonnollisesti, mutta polttojen vähetessä, kiiruhdimme Ell Hertan päivystykseen heti 9.00 aamulla.
Päädyttiin keisarinleikkaukseen, jossa saatiin loput lapset ulos ja samalla poistettiin kohtu.  Valitettavasti kaksi pentua eivät selvinneet ja saldoksi jäi 12 kappaletta.
Yksi ruskea narttu menehtyi myöhemmin kotona, sillä emolla ei ollut kaikki hyvin.
Päädyimme tiistaina taas Ell Herttaan heti aamusta, jossa Bebe sai runsaasti nesteytystä.
Nyt toistaiseksi kaikki lapset voivat hyvin, mutta maidon tuotanto on edelleen iso ongelma.
Suuri kiitos kaikille tutuille ja tuntemattomille, jotka ovat tarjonneet keinoemoja ja hyviä lisäruokinta reseptejä! Nyt pitää taas lähteä ruokkimaan noita pikku myyriä<3