Lukijan toiveesta..

Kesä 2005

 .....Julkaisen varmasti noloimmat hetkeni hevoseni kanssa! ;D Tai jos sen niin haluaa ymmärtää, mutta todellisuudessa kyseessä on siis postatus vuosistamme. Tapasin Alin ensimmäistä kertaa kesäkuussa 2004, kun saavuin kesäleirille Vuorelan tallille. Ali oli toinen "hoitohevosistani" ja tykästyin sen vaikeaan luonteeseen. Se ei ollut perinteinen ratsastuskoulun halinalle, vaan luonteikas nuori jästipää, joka selvästi leikki vaikeasti tavoiteltavaa. Niin kuin kaikki tutut jo tietävät, minun kesäleirini vähän venähti koko kesälomaksi ja hevosia sain hoitaa ja onnekkaana myös ratsastaa joka päivä. Alin kanssa mentiin aluksi vain valvovan silmän alla, olimme kuitenkin molemmat nuoria ja kokemattomia. Ensimmäisessä kuvassa onkin minun ja Alin ensimmäinen ratsastus kerta, kun emme käyttäneet satulaa. Pomppivassa ravissa oli oikeasti todella vaikeaa pysyä kyydissä, vuosien saatossa tämäkin taito on saattanut hieman harjaantua ;)

Talvi 2006, varusteet ja istunta +10

 Vuonna 2006 perhe päätti myydä Alin pois, olihan se vähän turhake, kun tyttöjen olisi pitänyt päästä kilpailemaan isompia alue ja kansallisia luokkia. Mutta kun hevonen sattui olemaan juuuuuri täydellinen minulle, olinhan jo ratsastanut sitä monta vuotta ja tunsimme sen lähes läpikotaisin. Vaikeinta oli vain saada vanhempani ymmärtämään tämä kaikki, sillä hehän eivät olleet käytännössä hevosihmisiä laisinkaan. Lisä ongelmia tuotti ehdottomasti se, että perheemme on ns "keskiluokkainen", hevosen ostohinta ei olisi ongelma, vaan sen tuomat kuukausittaiset ylläpitokulut helsingissä. Pitkien kiukutteluiden, hampaiden kiristyksen, lupailuiden ja laskutoimitusten jälkeen sain kuulla vahingossa "Nannalta", että isäni oli ostanut Alin minulle joululahjaksi. Sellaista kiitospuhetta en ole varmasti koskaan pitänyt perheelleni, etteivät he sitä ikinä unohda.

Talvi 2006, edustavaa jälleen...

Kevät 2007, este 30cm :D

 Alku keväästä Ali muuttu kanssani takaisin Helsinkiin, veimme sen täysihoitoon J. Korpisen tallille.Soputuminen uuteen ja vilkkaaseen ympäristöön kävi mielestäni yllättävän nopesti, toista oli taas itsenäisen ratsastamisen.
Tässä taitaa olla kuva meidän ensimmäisistä "este treeneistä". Onneksi tämänkaltaisesta tilanteesta ei voi kun nousta ylöspäin ja jo samana iltana soitimme tutulle valmentajalle..
Nora ja Kia kävivätkin auttamassa minua kummatkin noin kerran viikossa, suurimmaksi osaksi menimme vain kouluratsastusta ja puomeja. Itse meinasin jo välillä kyllästyä, mutta vaihtelevien harjoitusten kanssa perinteinen ura-aurauskin tuntui haastavalta. Keväällä opimme mm eteen alas työskentelyä, pohkeenväistöjä ja etuosakäännöksiä.

Kesäksi saavuimme taas Vuorelaan ja sain taas valtavasti lisä apuja mm Saaralta ja Siniltä.

Kesä 2007, ValRan seurakilpailut, kävelyä laitumella.

Tässä pieni videopätkä vuoden 2007 kesäkuulta, harjoittelimme tuolloin tallilla järjestettyihin ValRan seurakilpailuihin K.N Special luokkaan. Meno oli vielä aika epätasaista ja hevosen pää tuntui menevän kuin käkikello konsanaan. Minulla oli suuria vaikeuksia istua harjoitusravissa ja välillä meinasin jo luovuttaa. Onneksi ystäväni olivat sinnikkäitä ja saivat minut pidettyä ruodussa. Parin viikon päästä starttasinkin ensimmäisen koululuokan, vielä verkassa olin varma hyvästä tuloksesta, sillä hevonen oli rento ja taivaalla paistoi pilvien alta aurinko. Kaikki kuitenkin kääntyi, kun oli minun vuoroni ratsastaa. Taivas suorastaan repesi ja vettä tuli kaatamalla. Ali muuttui jännittyneeksi, koska ihmiset availivat sateenvarjojaan tai juoksivat sateen alta turvaan. Havonen ei meinannut mennä edes radalle ja sinne päästyään se vain lähinnä yritti juosta pois ja kerran jopa hyppäsi koulu aitojen ylikin. Lopputervehdyksen kohdalla sade taas lakkasi, kokonaisuus tuntui ironiselta, miksi minulle juuri piti käydä niin? Itku kurkussa talutinkin hevosen talliin ja vannotin etten hyppäisi seuraavaa luokkaa. Taas pitkien pehittelpuheiden jälkeen Saara sai minut suostuteltua selkään. Esterata menikin sitten aivan toisin, sillä tulimme 70cm luokassa toiseksi.

ValRan seurakilpailut 2 sija, luokka 70cm

Talvi 2008, este 70cm.

Kesät olivat minulle erittäin mukavaa aikaa, talveksi oli kuitenkin taas pakko palata helsinkiin, koska koulut alkoivat. Onneksi Saara pääsi käymään meillä aina muutamana viikonloppuna, tässä onkin seuraavaksi kuvaa meidän talvihyppelöistä. Nämä treenit muistan vieläkin, koska hevonen oli tuolloin oikeasti mukava ratsastaa. Se ei enään kiellellyt tai kyttäillyt ja meno alkoi olemaan hieman tasaisempaa. Tässä kohtaa aloin vasta itse huomaamaan edistystä ratsastuksessani ja myöskin hevosessa. Vielä oli kylläkin jäljellä täydellinen varusteiden vaihto, sillä vanhassa yleispenkissä ja huonoissa kengissä oli haastava ratsastaa. Pienelä budjetilla kuitenkin tuntui pääsevän ylättävän pitkälle, se kuitenkin edellytti sitoutumista tallityöhön ja paneutumaan opiskeluihin, jotta isäni sponssaisi hevostani jatkossakin.

Talvi 2008, este 70cm.

Kesä 2009, este 100cm

Tästä kuvasta olin jo vähän ylpeä, koska siinä kiteytyy kaikki mitä olen itseltäni ja hevoselta toivonut. Hyvä hyppytyyli molemmilla ja myöskin rento ja tasainen meno. Näkyy myös  muutamien vuosien valmentautuminen ja panostukseni harrastukseen. Tärkeintä minulle on kuitenkin ollut puhtaasti vain ratsastuksen ilo ja sitä minulle tuottaa tasainen meno. :)

Kesä 2012, Laakso 80cm, "1 sija"

Viime kesänä vasta oma kilpailukamoni sai kyytiä, sillä päätin osalistua ensimmäisiin aluekilpailuihini. Tulokset eivät vielä ole ehkä päätähuomaavia, mutta itse olin tyytyväinen jo siihen, että uskalsin mennä hevoseni kanssa radalle. Osa innostuksesta tuli Ain entisten yläpitäjien kautta, kun itse istuin kilpailukatsomossa ja kuuntelin ratsuihmisten haukkuvan hevostani lyttyyn. Päätinpä siis lähteä itse kilpailemaan, resupekkana ravihevosella ratsukilpailuihin. Näyttää, että täällä ollaan ja ihan puhtaasti vain teidän kiusaksi. ;)

Loppuun vielä kuva meistä:

Saara ja Misukka 15 veet :DDD